Pesätuotto oli vuonna 2020 14,6 kg / pesä, kun vertailuna esimerkiksi vuonna 2016 pesäkohtainen tuotto oli 30,60 kg.

Kesät ovat olleet vuodesta 2016 lähtien vuosi vuodelta haasteellisempia. Heikohkoon tuottoon syynä ovat olleet  runsaat sateet, kylmyys tai kuivuus, jotka kaikki ovat vaikuttaneet siihen, että mehiläisille on jäänyt kovin vähän optimaalisia lentoilmoja. Kuumina kesinä myös kukkivista luonnon kasveista on ollut  heinäkuussa jo pulaa.

Hunajalle on tyypillistä, että se on alkusyksystä hyvin juoksevaa, mutta  ajanoloon se  kiteytyy. Mikäli hunajalle ei anneta kiteytymismallia, se kiteytyy hyvin suurikiteiseksi.

Jos hunajan toivoo säilyvän pitkään juoksevana, se kannattaa pakastaa ja ottaa käyttöön sitä mukaan kuin sitä tarvitsee.

Optimaalinen säilytys tapahtuu kuivassa  + 14 C -asteessa  (tai pakastettuna). Oleellista on huomioida, ettei hunajaa säilytä voimakkaiden tuoksujen rinnalla, sillä hunaja saattaa imeä itseensä ympäristön tuoksuja.

Lämpimässä hunaja vanhenee nopeammin, vaikka olkoonkin että hunaja saattaa säilyä jokseenkin nautittavana hyvinkin pitkään, vaikka sen tuoreus kärsiikin monien vuosien säilytyksestä.

Kovettunut hunaja on notkistettavissa, kun sitä lämmittää vesihauteessa. Älä kuitenkaan lämmitä yli käden lämmön, sillä hunaja kärsii liiasta lämmöstä.

On huomattava,että hunaja on kuumentamatonta elävää ravintoa ja siksi siinä saattaa esiintyä Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Näitä itiöitä on esimerkiksi maaperässä, vesistöissä ja pölyssä. Sen myötä itiöitä on satunnaisesti myös esimerkiksi kaloissa, hunajassa, yrteissä ja vihanneksissa. Imeväisikäisillä lapsilla ruoansulatuskanavaan päässeet itiöt voivat aiheuttaa sairastumisen, koska ruoansulatuskanavan ja suoliston normaalifloora ei ole vielä kehittynyt. Tästä syystä hunajaa ei tule antaa alle 1-vuotiaille.

Hunaja on  tiivistä hiilihydraattia. Kaksi suurta lusikallista hunajaa (40 g) sisältää 32 g hiilihydraattia, loput on pääosin vettä sekä jonkin verran vitamiineja ja hivenaineita (tarkemmin sisällöstä). Fruktoosipitoisuutensa vuoksi hunaja nostaa hitaammin verensokeria kuin glukoosi, mutta yhtä nopeasti kuin sakkaroosi, joka on fruktoosin ja glukoosin yhdistelmä. Hunaja maistuu taloussokeria makeammalta, mistä johtuen saman makeuskokemuksen saamiseen hunajaa tarvitaan vähemmän kuin sokeria. Hunajan terveysvaikutukset liittyvät yskän ja haavojen hoitoon hunajan antimikrobisten vaikutusten vuoksi. Hunajan maku on omiaan miellyttämään useimpia. Huomionarvoista on, että terveyden kannalta suositeltava säännöllinen päivittäinen enimmäissokeriannoksen yläraja on 50 g (= 3-4 ruokalusikallista päivässä), johon lasketaan kaikki piilosokerikin. (lähde: Reijo Laatikainen: Pötyä pöydässä. Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan, Reijo  Laatikainen ja Kirjapaja Helsinki 2018, s. 67-71).

päivitetty 17.12.2020