Minua kutsutaan Karpaloksi. Nimi juontaa juurensa vuosikymmenten taakse Lieksan Ruunaalle. Olin elämäni ensimmäistä kertaa keräämässä karpaloita suolla. Iso suo oli valtoimenaan ns. isoa karpaloa. Koin polttavaa halua täyttää ämpärini uudella tuttavuudella. Aurinko oli jo laskemassa. Aikani kerättyäni törmäsin aivan tuoreisiin toisen marjastajan jälkiin. Asialla oli ollut kontio itse. Marjakaverini kehotti suin päin lähtemään pois, ettemme törmäisi karvaiseen marjastajaan, mutta minäpä en hellittänyt. Halusin kerätä ämpärini täyteen, vaikka aika ajoin vilkuilinkin olkapäideni yli, jottei otso pääsisi yllättämään. Auringon viimeisten säteiden painuessa metsän rajan taakse sain kuin sainkin ämpärillisen karpaloita. Tuon illan jälkeen sain kuulla olevani ”Karpalo” sittemmin alias ”Karpalokarhu”.
Olen eläkeikää lähestyvä rovasti. Olen työskennellyt seurakuntatyössä sekä monilla eri työaloilla rivipappina että johtavassa asemaa organisaatiosta vastaten. Seurakuntatyön lisäksi olen tehnyt työtä nuoruudessa seurakunnan hautausmaan kesätyöntekijänä ja VR:n puistotyöntekijänä sekä opiskelijana elektroniikkatyöntekijänä ja myyjänä Alkossa. Lyhyen aikaa toimin myös kansanopiston rehtorin tehtävissä Pohjois-Karjalassa. Oman viranhoitoni ohella olen toiminut aikoinaan vapaa-aikoina osa-sivutoimisena työnohjaajana ja taksinkuljettajana. Nyttemmin viimeisinä työvuosinani olen halunnut keskittyä siihen papin perustyöhön, josta vuosikymmeniä sitten aikoinaan aloitin.
(C) Kari Tuovinen 2025
